Solisevan lasten yhteisöllinen ryhmätoiminta osa 3

Teen yhteistyötä Solisevan ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Toimin ohjaajana Solisevan Lasten Yhteisöllinen Ryhmätoiminta-viikonlopuissa. 

Tästä blogista pääset lukemaan omakohtaisia kokemuksiani kädentaitojen sekä luontotoiminnan ohjaamisesta LYR-viikonlopuilta.  Lisätietoa toiminnasta: - Pelastakaa Lapset ry:n sivut: Lasten yhteisöllinen ryhmätoiminta

- Soliseva:n blogi:  Lasten Yhteisöllinen Ryhmätoiminta kokemuksia

Kolmas Solisevan Lasten yhteisöllinen Ryhmätoiminta-viikonloppumme vierähti jälleen erittäin mukavassa ja aurinkoisessa säässä. 

Perjantain vietimme leppoisasti mökille majoittuen ilman sen suurempia ohjelmanumeroita. Tämä sopi hyvin myöskin allekirjoittaneelle, joka oli jo päivän aloittanut kädentaitomessut kiertämällä Tampereella. 

Lauantaina oli perinteiseen tapaan vuorossa aamupäivän retki. Tällä kerralla retkemme suuntautui Birgitan Polulle, Kirskaanniemeen. 

Kirskaanniemi on itselleni tuttu paikka jo vuosien takaa. Aikanaan toimin "eräoppaana" Vihreän Polun Merukeskuksessa. Usein tuli vietyä asiakkaita nokipannukahville Kirskaanniemeen. Samoihin aikoihin tuli tehtyä myös Matkailupalvelujen Tuottajaksi opiskellessa päättötyö "Birgitan Polusta ja muut Lempäälän Luonto nähtävyydet, sekä ehdotuksia niiden markkinoinnin parantamiseksi" 

Nyt on tullut vastaan se hetki, jolloin näistä vanhoista opeista ja kokemuksista on jälleen hyötyä. 

Retkipäiväksi saimme tilauksesta aivan loistavan aurinkoisen sään. Ennen lähtöä retkelle lapset valmistivat pusseihin omat tikkupulla-taikinansa. 

Pysäköintialueella totesimme, että aurinkoinen sää on saanut liikkeelle muitakin retkeilijöitä.

Patikoimme Kirskaanniemeen samalla tutkaillen puiden juuristojen kokoa ja kasvureittejä. Kummastelimme, kuinka paksuja oikeasti isojen puiden juuret ovatkaan. Päädyimme siihen, että ne olivat noin puolet puun rungon paksuudesta. Jännästi juuristo mutkitteli ristiin rastiin ja ylitti isoja kiviäkin. 

Itse nautin luonnonläheisyydestä ja siitä, että saan tämän ilon tartuttaa myös seuraaville sukupolville. 

Perillä nautimme aurinkoisesta säästä, jota siivitti upeat maisemat, kalliot ja isot kivet. 

Lapset kuorivat aikuisen avustuksella tikkupullille paistotikut ja paistoimme hedelmäisen välipalan jälkkäriksi tikkupullat, jotka sai nauttia mansikkahillon kera. 

Kalliot houkuttelivat koko ryhmän harrastamaan parkouria porukalla. Tässä touhussa tuli purettua sopivasti ylimääräiset energiat niin ennen kuin jälkeen pullien. 

Nuo upeat kalliomaisemat veivät omankin sydämen aikanaan ja Kirskaanniemessä on vietetty omienkin lasten kanssa aikaa ajoittain, milloin eräillen, milloin uiden ja talvisin jopa pulkkamäkeä laskien. 

 Mökille palattua lämmitimme saunan ja edelliskerran tapaan toisten saunoessa muut toteuttivat kanssani kädentaitoja. 

Tällä kerralla valmistimme pellavaiset pefletit saunaan. Kaikki hapsuttivat omat pepunalusensa haluamiksensa. Hapsutuksien jälkeen peflettinsä sai koristella kankaanpainoväreillä haluamansa laisiksi sabluunojen avulla töpöttäen. 

Siipi-sabluuna sai ryhmässämme suuren suosion ja suurin osa valmisti peflettinsä siipikuvion. 

Lasten tuotokset olivat jälleen persoonallisia ja upeita. Seuraavana päivänä kiinnitys-silitimme painokuvan ja pefletit sai kotiin viemisiksi mukaan viikonlopun jälkeen. 

Toivottavasti tulevilla kerroilla nämä pefletit kulkevat mukanakin ja näin myös ajattelemme luontoa, voimme heittää hyvästit mökkien kertokäyttöpefleteille. 

Jälleen oli upea, monipuolinen ja toiminnantäyteinen viikonloppu. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.