Nokipainanta perheleirillä
Monikkoperheet ovat lähellä sydäntäni ihan jo siksikin, että neljästä lapsestani kaksi nuorinta ovat kaksoset. Tämän vuoksi olen ollut mukana paikallisen monikkoperheyhdistyksen toiminnassa. Tuon myötä sain kuulla hankkeesta, joka poiki yritykselleni upean yhteistyökuvion.
Lasten Kesä ry:n Leiritoiminta perheitä tukemassa-hanke.
Toimin osalla hankkeen leireillä ns. asiantuntijana ja vertaisohjaajana. Menen leireille piipahtamaan yhtenä päivänä. Leirillä pidän ensin perheille kädentaitopajan vaihtuvilla teemoilla. Tässä kädentaitopajassa on mukana niin aikuiset kuin lapset tekemässä yhdessä.
Kurssin jälkeen leirin ohjaajat vievät lapset välipalalle ja lasten omiin ohjelmiin. Minä jään vanhempien kanssa kahvittelemaan eri tilaan, viettämään rauhallista hengähdystaukoa ja samalla toimin vertaisvanhempana keskustellen vanhempien kanssa vanhemmuuden haasteista, iloista sekä arjessa jaksamisesta.
Vanhemmilta on tullut ilahduttavaa palautetta siitä, että sama ihminen, joka pitää kädentaitopajan, jää keskustelemaan rennosti sen jälkeenkin. Kurssi on monesti jo osoittanut toimivuutensa jäänmurtajana.
Usein kuulenkin lauseen:
"Ihanaa, että se oletkin sinä, joka meidän kanssa jää keskustelemaan. Luulin, että tänne tulee joku eri ihminen paasaamaan meille"
Monesti meinaakin käydä niin, että keskustelu jatkuisi vielä pidenpäänkin. Tämä on tosin mielestäni positiivinen ongelma ja saa minulle ainakin tunteen, että keskustelusta on vanhemmille hyötyä.
Yhdellä leirillä teimme perheiden kanssa kädentaitopajassa nokipainantaa. Kurssi toteutettiin aivan upeassa miljöössä Lomakeskus Pukkilan kodassa. Vanhempien kanssa valmistimme noen, jolla perheet yhdessä painoivat kuvioita kangaskasseihin. Kassit perheet saivat muistoksi leiristä.
Hieman oli nokineniä kurssin päätteeksi, mutta kurssin tunnelma oli mahtava ja tuotokset upeita ja persoonallisia.